VALIKKO

Hampaiden kehittyminen ja puhkeaminen

Hammasaiheet alkavat kehittyä noin neljännellä raskausviikolla. Syntymähetkellä etuhampaiden kruunut ovat jo miltei kokonaan mineralisoituneet eli kovettuneet ikenen alla.

Äidin raskauden aikainen ravinto vaikuttaa sikiön hampaiden kehittymiseen. D-vitamiini, kalsium, foolihappo ja rauta ovat tärkeitä sikiön kehitykselle.

  • Liian vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti raskausaikana voi haitata sikiön hampaiden kiilteen kehitystä

  • Vähäinen magnesiumin saanti voi viivästyttää lapsen hampaiden puhkeamista.

  • Lääkeaine tetrasykliini aiheuttaa lapsen hampaiden värjäytymistä, jos sitä käytetään raskauden jälkipuoliskolla.

Fluorihammastahnaa voidaan käyttää normaalisuositusten mukaan raskausaikana.

Kun maitohampaat puhkeavat

Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat alaleukaan keskimäärin 7 kuukauden iässä, viimeistään 13 ikäkuukauteen mennessä. Noin 1–2 kuukauden päästä alaetuhampaiden puhkeamisesta puhkeavat yläetuhampaat. Maitohampaita on yhteensä 20 ja ne puhkeavat useimmiten kolmeen ikävuoteen mennessä. Toisinaan jo vastasyntyneillä on hammas tai hampaita. Jos hampaat estävät imetystä tai ne ovat löysästi kiinni, ne yleensä poistetaan.

Maitohampaiden puhkeaminen saattaa aiheuttaa erilaisia oireita. Ien voi olla pingottunut, arka ja turvonnut. Puhkemiskohdassa voi esiintyä myös sinertäviä mustelman tyyppisiä muutoksia.

Hampaiden puhjetessa lapsi voi olla levoton sekä nukkua ja syödä tavallista huonommin. Lisäksi syljeneritys lisääntyy usein. Joillekin lapsille nousee kuume, mutta selvää syy-yhteyttä kuumeilun ja hampaiden puhkeamisen välillä ei kuitenkaan ole havaittu.

Hampaiden puhkeamisen oireita voi lievittää jääkaapissa viilennettävän purulelun, vauvahammasharjan tai kostean rievun pureskelu. Puruleluna voi käyttää myös esim. porkkanaa, kurkkua tai kesäkurpitsaa lapsen ikä ja ravintotottumukset huomioiden.

Syljen pyyhkiminen kasvoilta ehkäisee ihon ärsyyntymistä

Lähde: Terve suu. 2015.