VALIKKO

Isyysasiat

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää

Selvissä tapauksissa isyys on mahdollista tunnustaa jo ennen lapsen syntymää neuvolassa tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Lastenvalvojan luona tapahtuvaa isyyden tunnustamista varten tulee äidillä olla mukana neuvolassa kirjoitettu raskaustodistus. Molempien vanhempien tulee tunnustamisen yhteydessä todistaa henkilöllisyytensä.

Tunnustaminen voidaan peruuttaa tai kiistää viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Peruuttamisesta tai kiistämisestä tulee toimittaa vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Ilmoituksen voi antaa tunnustaja, äiti tai mies, joka katsoo olevansa lapsen isä. Peruuttamisen tai kiistämisen johdosta tunnustaminen on vaikutukseton ja lastenvalvoja selvittää isyyden normaalisti lapsen syntymän jälkeen.

Ennen lapsen syntymää tunnustettu isyys voidaan vahvistaa vasta sen jälkeen, kun lapsen syntymästä on kulunut 30 päivää. Määräaikaa ei voida lyhentää.

Palvelu on tarkoitettu avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äidille sekä miehelle, joka haluaa tunnustaa isyytensä. Äidin avioituminen ennen lapsen syntymää tekee tunnustamisen vaikutuksettomaksi.

Isyyden selvittäminen lapsen syntymän jälkeen

Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, lastenvalvoja ottaa yhteyttä lapsen äitiin saatuaan ilmoituksen syntymästä väestörekisterinpitäjältä.

Isyyden tuunustamista varten on sekä äidin että isän tultava lastenvalvojan luokse. Molempien vanhempien tulee tunnustamisen yhteydessä todistaa henkilöllisyytensä.

Jos mies epäilee isyyttään tai mahdollisia isiä on useampi, isyys varmistetaan oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella. Tutkimus vaatii näytteen äidistä, lapsesta ja miehestä/miehistä. Näyte tutkimusta varten otetaan lastenvalvojan luona. Palvelu on asiakkaalle maksuton.

Mikäli lapsen isä ei vapaaehtoisesti tunnusta lasta, isyys voidaan vahvistaa oikeusteitse. Lastenvalvoja huolehtii kanteen ajamisesta käräjäoikeudessa. Lapselle voidaan maksaa ns. ei korvattavaa elatustukea isyyden selvittämisen ajalta. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos isyyttä ei lainkaan vahvisteta. Elatustukea haetaan Kelalta.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämättä on luovuttu vuoden 2016 alussa. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset:

  • Isyyden tunnustamisen tarkoituksena on lapsen ja hänen isänsä välisen oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen vahvistaminen
  • Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen, ja näillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen
  • Lapsella on oikeus isänsä sukunimeen
  • Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena
  • Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa etuutta
  • Lapsella on oiekus tavata isäänsä, silloin kun lapsi ja isä asuvat erillään

Huolto- ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Huoltajuus merkitsee oikeutta huolehtia lapsesta ja tehdä lasta koskevia päätöksiä ja edustaa lasta. Käytännössä lapsen kanssa asuva huoltaja voi päättää lasta koskevia asioita, mutta toisen huoltajan suostumus vaaditaan esimerkiksi lapsen asuinpaikan muuttamiseen, passin myöntämiseen, terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin, nimen tai uskonnon muuttamiseen ja koulusta sekä lapsen varojen käyttöä koskeviin päätöksiin.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat.Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä, kuinka avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huolto järjestetään.

Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemalle. Mikäli vanhemmat ovatyksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, sopimus vahvistetaan lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa.

Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä pyydetään tuomioistuimelta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin pyytää yleensä selvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija- apua, esim. perheneuvolan palveluita. Selvityksen tekeminen kestää yleensä 2–3 kuukautta.

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai uudella tuomioistuimen päätöksellä.

Tapaamisoikeus

Laki turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kannalta on tärkeää, että vanhemmat pitävät kiinni lupauksistaan. Lapsen kanssa asuvan tulee omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä.

Tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja laajuudesta kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Ihannetapauksissa vanhempien ei tarvitse lainkaan muistella sopimustekstin sisältöä, vaan he sopivat kustakin tapaamisesta suullisesti ja joustavasti ottaen huomioon kummankin vanhemman ja lapsen aikataulut.

Tapaamisoikeuden aiheuttamista kustannuksista vastaa pääsääntöisesti tapaava vanhempi tai vanhemmat voivat sopia kustannusten jakamista keskenään.

Yhteystiedot

Lastenvalvojien puhelintunnit
ti–to klo 12–13

Mia Penttilä
Ylivieska ja Alavieska p. 044 419 5711

Aino Junttila Nivala ja Sievi
p. 044 419 6876